kotijoukot Porista

Näitä vierailijoita onkin viime aikoina riittänyt ja kai lisääki vielä tulossa? Tällä kertaa viikonlopuksi saapui iskä ja Jenni-sisko. Sain ihanan makeispaketin, joka riittää kyllä kauan

 ( = melkein loppu).

I've been really busy with visitors lately. This time my dad and my sister came to see me and Hannover. I got a delicious souvenirs from Finland, these will last for a long time! ( = are almost gone)

Olen aina pitänyt itseäni aivan äidin kloonina, mutta nyt havaitsin joissakin kuvissa huomattavan yhdennäköisyyden iskään. Eihän siinä mitään, mutta en nyt kuitenkaan julkaise niitä otoksia..

I've always thought that I'm like my mother's clone, but I noticed that on some pictures I look a lot like my dad. Nothing wrong looking like him, but I'm still not going to post those pictures..




Tän vierailun aikana en kyllä nähnyt nälkää tai kärsinyt janosta. Lemppariravintolaksi nousi Bavarium, joka oli tosi kliseinen saksalaista ruokaa tarjoileva mesta.

I certainly didn't starve during this weekend. My new favorite restaurant is Bavarium, the decoration's a bit of a cliche, but I love cliches. Who's going to go there with me??

Jennin kanssa tehtiin puolipäivämatka Celleen. Piparkakkutalokaupunki oli paljon viehättävämpi auringonpaisteessa kuin maaliskuussa. Mutta mikä kaupunki ei olisi?

Jenni and I made a half-day trip to Celle. This adorable little town is much nicer during (almost) summer than in March. But what town wouldn't be?

 Rakastuin Pyhän Marian kirkkoon ja vieraskirjaankin kirjoitin, että menen täällä naimisiin kun se oikea löytyy. Hakemuksia otetaan vastaan.

I fell in love with Stadtkirche St. Marien. I wrote on the guest book that I will get married there once I find "the one". Applications will be accepted till end of next month.

OK?

Jennillä oli pienoinen pakkomielle ikuistaa jokainen ateria. Mutta voi itku kun jäi omenastruudelista (onko se sana?) foto ottamatta! Myöhemmin pidin huolen ettei yksikään ruoanmurunen jäänyt kuvaamatta.

Jenni had a slight obsession to take a photo of every single meal we had. Oh schade when she forgot to photograph her Apfelstrudel! After that I took care that she didn't forget even the tiniest breadcrumb.

Bis bald!