Jos jonkun äiti ei ole satuja kertonut, niin tässäpä lyhyesti:
Yli 700 vuotta sitten Hameln kärsi rottaongelmasta ja taitava pillipiipari saapui pelastamaan kaupungin viiksekkäistä tuholaisista. Soitollaan hän lumosi rotat ja johdatti ne jokeen. Kiittämättömät kaupunkilaiset eivät kuitenkaan halunneet maksaa sovittua summaa, joten pillipiipari marssitti kaupungin lapsetkin kadoksiin. Siitäpähän saivat.
Hameln tuntui kovin ylpeä olevan piheistä esi-isistään ja joka puolelta löytyi viittauksia Pillipiipari-tarinaan. Matkamuistojen lisäksi oli katuja koristavia rotta-maalauksia ja -laattoja, rottapatsaita ja -musikaali, rotta-sitä ja -tätä.
Itse ihailin taas ihania, vanhoja taloja ja rakennuksia, joita löytyi useamman korttelin verran. Oikein idyllinen kylänen, täynnä Saksalle perinteisiä Fachwerk-taloja.
 |
| Hochzeitshaus |
 |
 |
| Leisthaus |
Mun paikallinen matkaoppaani ei itsekään tuntenut useimpia katuja, joilla kuljeskeltiin. Hän ei ollut myöskään ikinä nähnyt mekaanista nukke-esitystä (ensimmäinen kuva), joka kuitenkin esitetään kolme kertaa päivässä korkealla häätalon seinällä. Puhuttiin siitä, että omassa kotikaupungissa ei ikinä katso tai ihmettele mitään, sitä vaan kulkee kauheassa kiireessä. Olen tulossa Suomeen lomalle jouluksi, joten ajattelin et turistipostaus Turusta vois olla jännä. Tiedän kuitenkin muutaman tutun Hannoverista lukevan mun blogia, kääntäjän avulla..
 |
| Hameln näköalatasanteelta, söpö! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti