tiistai 11. joulukuuta 2012

Lebkuchenhaus! Rakennusmestari Särkölä.


Piparitalo!

Vain katto ja yksi seinä meni rikki!
Vain yksi palovamma!





Näin itsenäisyyspäivän jälkeen ja vierailla mailla elellessä on helppo olla isänmaallinen. Kun on kertonut Suomesta muille, niin oon huomannut kuinka tärkeä kotimaa onkaan mulle. Oon aina ihan fiiliksissä kun joku tietää Suomen!




Mun jääpuikot ei ole kovin siroja, mut menettelee. Varastin kaikki pinkit Smarties-rakeet.
 





  Tsunamin kärsinyt taloni ei ole kovin turvallinen. Eikä esteettinen, sillä rakennusaine näyttää....
  


Mun jouluun kuuluu Coca-Cola! Ja lahjat!



Oli oikeen piparitalojuhlat, tässä hienot luomukset.




torstai 6. joulukuuta 2012

Joulun (t)aikaa


Hannoverin joulukauden avajaiset eivät menneet ihan saksalaiseen tapaan. Kaikki odottivat innolla jouluvalojen sytyttämistä Kröpcken aukiolla. Kahdestakymmenestä sitten laskettiin alaspäin päät takakenossa, "DREI. ZWEI. EINS. NULL!" ......ja ei mitään. Sitten pari kipinää kerrostalon seinällä. Joku äijä alkoi kiipeämään vaijeria pitkin, hetken jo luulin että se olisi korjaaja, mutta ei, sehän oli strapetsitaiteilija. Taustalla oli Adelen ihana Skyfall.
 "
This is the end / Hold your breath and count to ten"


Myöhemmin kuvailin miestä hyvännäköiseksi, enhän ees nähnyt sen naamaa?
 Mielikuvitus toimii




Strapetsitemppuilun jälkeen taivaalta laskeutui kuumailmapallo ja se nousi uudestaan ylös mukanaan valkoisiin pukeutunut tyttö, joka tanssi korista roikkuvien nauhojen varassa. Taustamusiikkina Walking in the air.  "We’re walking in the air / We’re floating in the moonlit sky"

Esitysten oli tarkoitus tulla vasta valojen sytyttämisen jälkeen, mutta teknisten vaikeuksien takia lyötiin show päälle samantien. Noin 20 minuuttia myöhemmin suurin osa valoista saatiin syttymään. Rakennuksia alas valuvat ilotulitus-vesiputoukset olivat upeat!







     Hannoverissa on kolmet joulumarkkinat, joista kaksi olen saanut tsekattua. Aivan ihanat, niin paljon kojuja ja kaikkea pikkutavaraa ja makeisia ja Glühweiniä (melkeen glögiä) ja ah mä rakastan joulua. Pari viikkoa sitten yksi Grinch - tiedättehän sen vihreän örkin? - valitti miten vihaa joulua. No mä ja Clarice tietenkin rynnättiin sen ympärille tanssimaan ja laulamaan joululauluja. Täytyy levittää joulunsanomaa.


Aivan ikioma oma markkinaosa on suomalaisille myyntikojuille, kaikki työntekijät eivät tosin olleet suomalaisia, höh. Mutta nyt Jasminekin on maistanut glögiä ja salmiakkia.


      Huomenna uudestaan markkinoille!

Ihanaa itsenäisyyspäivää Suomi, ikävöin kylmää syliäsi, puspus!