sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Seilori seilissä




Eilen oli niin hauskat Halloween-pippalot Jack The Ripper'sissä!
 Itse en lähtenyt vähiä rahojani kuluttamaan naamiaisasuun, laitoin merimies-mekon ja -neuleen ja ankkuri-korvikset, punaiset kengät ja hiukset kahdelle letille. Ne yhdessä oli helppo tunnistaa mut seiloriksi, vaikka eihän se kovin pelottava asu ollutkaan. U-bahnissa olin ainut pukeutunut ja olin kuullut ettei Halloween ole iso juttu Saksassa. Vähän ajattelin, et kauheeta, jos me pamahdetaan paikalle täydessä tällingissä kun muut ovat tulleet vaan lauantai-oluelle..

Yllätyin tosi paljon miten ihmiset viitsii panostaa asuihinsa. Oli mätäneviä zombeja, vampyyrejä, 1800-luvun asuihin pukeutuneita kummituksia, ruumiita, kaksi Slendermania(!), pakolliset seksikkäät kissat ja veriset hoitsut verkkosukkahousuissa, noitia, demoneita, Hullu hatuntekijä, ritareita huhhuh vaikka mitä. Koko baarikin oli peitetty hämähäkinseitteihin ja kurpitsoihin, tarjoilijat olivat zombeja.
Ja nyt kaipailen kuvia teille nähtäväksi, ei tainnut kenelläkään meidän porukasta olla kameraa. Joku äijä siellä kiersi kuvia ottamassa hienolla kameralla, ehkä ne ilmestyy facebookiin.

Kahden kanssa vielä päätettiin suunnata Havana-clubille. Matkalla tajusin että mähän olen meistä kolmesta ainoa, jolla on asu. Vaihdoin letit nutturaksi ja tungin neuleen laukkuun, niin ei sitä huomannut naamiaisasuksi.

Halloween oli siis tosi hieno kokemus. Ihmisten vaivannäkö ja iloisuus oli sellasta, jota en ole ennen nähnyt. Ennen juhlia sanoinkin että Suomessa Halloween on sitä, että muijat vetää päälleen mahdollisimman avonaisen, mustan mekon ja kissankorvat päähänsä, niin tässä baarissa oli ihan eri meininki. Ja enpä ole ennen tanssinut näin erikoisen musiikin tahdissa. Vähän kyllä ihmetytti kun perus Rihannan ja Black Eyed Peasin jälkeen alkaa soimaan Pink Floydin  Another Brick in the Wall, Guns N' Rosesin Paradise City clubiversioina ja vielä jotain saksalaista rivitanssimusiikkia? Ja kyllä, kokeiltu on nyt sitäkin.

Tänään taas oli au pair-perheen kanssa vohvelipartyt, vieraita oli kaiken kaikkiaan kymmenen. Pöytä oli koristeltu kastanjoilla ja värikkäillä lehdillä (hähää meillä on vielä syksy). Olinkin unohtanut kuinka hyviä vohvelit on, runsaasti vielä hilloa ja kermavaahtoa päälle!


hajotkaa lumeenne

Ps Bloody Mary eijo hyvää.

tiistai 23. lokakuuta 2012

Brownie for one




Nappasin ohjeen mukibrownien tekemiseen. Elikkäs aineet sekoitetaan mukissa, muki mikroon ja tadaa! Helppo, nopea ja maistuva jälkiruoka yhdelle, ilman uunia tai vatkaamista.





                                        Odotin jotain tälläistä herkkua.




                                         Ja oma lopputulos:




Sellanen senttimetrin paksuinen kasa mukin pohjalla ja lisäämäni smarties-rakeet vähän näyttivät värittömiltä.
No hyvältä tää mun forever alone -jälkiruokani silti maistui.
Ensi kerralla taidan 10-kertaistaa ohjeen. Kannattaa kokeilla kuitenkin!



Jotain hyviä herkkuohjeita pieninä annoksina? En täällä ala pellillistä väsäämään.

maanantai 22. lokakuuta 2012

Das Leben ist schön



minä ja Sasha

Olin  kavereiden kanssa launtaita viettämässä. Nähtiin myös tuttuja viime viikonlopulta, ja hienosti opetin suomalaisia kirosanoja, aika perus.

Voitte ihailla mun uutta ihanaa takkia! Vähän aikaa sitten valitin Katalle, että olen etsinyt mustaa nahkatakkia, jossa olisi niittikaulukset. Halvat tuntuu ihan muoville ja kivat on älykalliita. Täältä löysin edullisen, mun mielestä just perfect. Aitoa nahkaa se ei ole, mutta mulle sillä ei ole väliä, kunhan näyttää siltä!


Nähtiin mielenkiintoinen välikohtaus, kun Polizei tuli puistoon, jossa mekin hengattiin. Luultavasti alaikäinen neitonen hermostui kovasti, yritti kovasta humalatilasta huolimatta juosta karkuun, mutta eihän se pitkälle pötkinyt. Huitoi vielä poliiseja, jotka otti siitä kiinni. Lisäpartio suhasi paikalle ja itkevä tyttö talutettiin oikein käsiraudoissa poliisiauton takapenkille. Sain hyvän idean ottaa siitä muutaman kuvan, mistä poliisit ei näyttänyt olevan kovin innoissaan..

Suunnattiin isolle clubille, nimeä on nyt muista. Juttelin baarissa muutaman tyypin kanssa, jotka vakuutti, että se on yksi parhaimmista. Itekkin tykkäsin, paikalla oli kokoa ja soi hyvä musiikki. Mittasuhteita voitte päätellä siitä, että tupakkakopissa oli oma baaritiski ja tanssilattia.



tulipas rumia ihmisiä kuvaan

silmäniloa naistenvessassa


Olin Ernst-August-Galerie-kauppakeskuksessa shoppailemassa ja ajattelin käväistä taas Hollisterissa. Reilun kolmenkymmenen ihmisen jonon nähdessäni päätin jättää toiseen kertaan. Viime kerralla olin liikkeellä sen verran myöhään, että pystyin vaan kävelemään sisään, nyt se ei ihan olisi onnistunut. Jonokin oli vain kasvanut kun myöhemmin kävelin uudestaan ohi. Hollister on suosittu amerikkalainen ketju, joka myy rentoja vaatteita. Kaupassa on tosi pimeää, saa tiirailla hintalappuja kunnolla. Musiikki soi kovalla ja myyjät kuljeskelevat pitkälti rantakuteissa, shortsit ja toppi päällä, flipflopit jalassa. Sisäänkäynti on muuten piilotettu verhon taakse ja ulkopuolella ei lue kaupan nimeä, salaperäisyyden tavoittelua...




Tässä alle kahden kuukauden aikana olen nelisen kertaa käynyt lähipostissa, enkä vieläkään osaa sinne! Nää kadut ei vaan toimi.


lauantai 20. lokakuuta 2012

Peetan pauloissa


Minä olen rakastunut!  

Mutta älä äiti huoli, en kehenkään saksalaiseen, tai edes oikeaan ihmiseen. Palavan rakkauteni kohde on Peeta Mellarck, Nälkäpeli -kirjasarjan tribuutti vyöhekkeeltä 12. Tuo lempeä leipurin poika on varastanut sydämeni.


En sit tiiä mitä se näkee tossa akassa

Olen ostanut sarjan kaikki kolme kirjaa täältä. Pitkästä aikaa joku kirja täytti ajatukset päivänkin aikana. Odottelin töiden loppumista että pääsisin takaisin näiden pariin. Kun menin kavereita tapaamaan tai keskustaan, otin kirjan mukaan, jotta voisin U-bahnissa lukea eteenpäin.
 Ensimmäiseen kirjaan perustuvan filmatisoinnin näin jo aiemmin tänä vuonna Saijan kanssa, kun voitin liput (hähähää) arvonnassa. Elokuvaa menin katsomaan kieli poskessa, odotin sen olevan Twilightiakin naurettavampi, typerä teinidraama. Mutta se olikin hurjan hurjan jännä, Saijan kanssa käsi kädessä ulistiin. Jälkeenpäin oli kymmeniä kysymyksiä ja nyt niihin on vastattu.
 Elokuvasta tykkäsin kovasti, mutta nyt olen täysin myyty. Leffa oli aikas totuudenmukaisesti toteutettu ja pois jätetyt kohtaukset olivat järkevästi valittu. Suurin ero mielipiteeseen, näin kirjojen lukemisen jälkeen, on että pidän Peetasta enemmän, Katniksesta vähemmän. Mutta kirjojen Katniss (naispäähenkilö) ei ole mikään särmätön Bond-misu, joten Hollywood-leffojen tyyliin hänestä on tehty kiltimpi ja miellyttävämpi versio suurelle yleisölle pureskeltavaksi.
Mikäli tykkää tutustua tarkemmin, Wikipediasta löytyy ytimekäs tiivistelmä: Nälkäpeli

Kirjat ostin täältä, eli olen ne englanniksi lukenut, saksankielisiä kirjoja en ihan vielä lueskele. Teksti ei ollut vaikeaa, joten suosittelen alkuperäisellä kielellä kirjoitettuun teokseen tarttumista. Wikipedian selailun jälkeen ärsyttää tyhmänkuuloiset suomenkieliset sanat; Matkijanärhi, neljännesjuhla ja ilmatyynyalus?



Rakas, Harry Potterit kirjoittanut, J.K.Rowling on julkaissut "aikuisten kirjan" The Casual Vacancy. Tähän tiiliskiveen upposi 25 euroa, joka tuntuu au pairin palkassa jo hyvin. Toinen on Wendy Holdenin Beautiful People, josta en tiedä sen enempää, ostin takakannen ja hinnan (3,99e) perusteella.
 The Casual Vacancya olen parikymmentä sivua saanut luettua, joten en ala vielä arvostelua kirjoittamaan. Vähän tahmeasti etenee, henkilöitäkin on niin monta, etten aina muista kuka kukin.




 Osallistukaa  Precious Moden arvontaan! :)
En ole päässyt eroon mun cocis light -addiktiosta, joten valkaisuliuskat olis ihan jees?




keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Saksa on hauska maa


Hallo!

26.

Nyt olin sellaisilla messuilla et Anni räjähtäisi!
Yritin netistä etsiä messukeskuksen kokoa, mutten löytänyt. Ylläoleva kuva on yksi alueen tiloista ja Infa-messuilla oli käytössä seitsemän rakennusta, joten voitte siitä päätellä kuinka paljon oli katseltavaa. Kuusi tuntia vierähti mukavasti, joten messut olivat 11 euron pääsymaksun väärti! Sen taisin tienata takaisin jo maistiaisilla.
Alueet olivat Basar (eri maiden tuotteiden myyntipisteitä), Lebensart (voisi kääntää Lifestyle?), Wohnen & Ambiente (asuminen ja tunnelma), Markthalle (ruokaa ja kodinkoneita), Bauen (rakennus, remontointi jne), Balance (terveys ja tasapaino), Beauty & Style (osaatte itsekin) ja Christmas(!).
Jätin suosiolla remontointiosion välistä, päätin keskittyä tärkeämpiin. Kauiten pyörin Lebensart ja Christmas -alueilla, oih niitä jouluherkkuja ja -koristeita!
Oli niin hienoja juttuja myynnissä ja koristuksia ja ihana, kiireinen tunnelma, mutta valokuvauskielto sisällä, eli saatte tyytyä vain kuviin ostoksista..
Messut olivat auki klo 10-18, itse saavuin paikalle vasta klo 12, koska en etukäteen ihan ymmärtänyt minkä kokoisista messuista oli kyse, mutta kyllä se kuusi tuntiakin riitti.
Tietenkin täytyy huolehtia ettei nälkä tule, joten kiersin maistiaispisteitä kiitettävästi, oli kaikkea peruskarkista marsipaaniin, juustoista lettuihin. Lisäksi budjetista piti irrottaa muutamat eurot pasta-ateriaan, kokikseen ja jogurtti-vadelmajälkiruokaan.



Käsi pitkänä keräsin ilmaisnäytteitä ja kotona huomasin että mukaan oli lähtenyt mm omituinen sienitamponi, kortsu ja lätyskä, jossa on ilmeisesti liukkaria? Olis voinut vähän tarkemmin katsoa mitä kaikkea haalii. Täytyy kyllä sanoa, että vähän säälitti se tyttö, joka jakoi näytteitä tamponiksi pukeutuneena.




Mukava rouva osasi hienosti englantia, joten ostin ihmehommelin, jolla hiotaan ihokarvat pois. Kaikkea sitä tekeekin kauneuden tähden, raaputetaan vapaaehtoisesti hiekkapaperilla! Mainonnan mukaisesti kivutonta ja jättää ihon pehmeäksi, mutta kiireiselle tapa ei sovi. Homma soveltuu hyvin vaikka samaan aikaan TV:n katselun kanssa.


Keine echte Schokolade!

Kamala kuva, mutta tälläset korvikset nappasin mukaan. Ne esittää Ritter sport -suklaanpalasia, toisesta onkin jo puraistu pala pois. Myyntipisteessä olikin monta kylttiä etteivät esillä olevat korut ole oikeasta suklaasta tehtyjä, mutta en meinannut uskoa ennen kuin puristelin yhtä. Niin aidoilta näyttivät!


Nam nam nougatsuklaakeksipallo! En keksi parempaa nimitystä tälle herkulle.


asemalla ollaan vaan ja hengaillaan kun U-bahnia odotetaan.

kaikkea sitä juonkin

Jack The Rippersin Snakebite. Olutta ja siideriä siis. Ihme kyllä, ei maistunut kummallekaan, eikä kuplinut juurikaan. Hyvääääääää, baarin Halloween-juhlissa taidan näitä koko illan imeä, sehän on teeman sopivasti punaista!




 Ja taas kerran Hannoverin Oktoberfesteillä, tällä kertaa maailmanpyörässä.


syksy?


Ps upea vihreä tausta useimmissa kuvissani on päiväpeitto. Sänky toimii valokuvausstudiona. Ja ravintolana, peitossa on se ruokalista.


maanantai 8. lokakuuta 2012

Kuinkas sitten kävikään?


Hannoverin yleinen tapaamispaikka, Kröpcken kello! Kuten taustalla näkyy kaupunkikuvaa kohennetaan koko ajan ja monet paikat on remontissa. Kauniita rakennuksia kyllä löytyy kaupungista, mutta keskustan arkkitehtuuri ei kovin upea ole.
Ylpeänä voin sanoa että H&M:ssä en ole vielä käynyt.




Au pairien valokuvausretki Porta Westfalicaan sujui hyvin sateesta huolimatta, sisällä kahviteltiin ja syötiin pitsaa. Itsevarmana ajattelin esitellä monipuolista kielitaitoani juttelemalla ranskankielisen au pairin kanssa.  Je m'appelle Sanni ja sitten loi tyhjää.




Kuvan tyttöjen kanssa jatkettiin iltaa reissun jälkeen. Ihanasti kaikki näyttää demoneilta kiiltävien silmien takia. Kaikki porukasta puhuvat venäjää, mutta mun takia puhutaan saksaa tai englantia. On niin kivaa kun mun saksaa ymmärretään. Ainakin melkein aina.
 Osan tytöistä kanssa päädyin perjantaina niin siistille clubille! Rantalattia, hittejä, ilmaista viskiä (no en kyllä käyttänyt tarjousta hyväkseni) ja mangomohitoja.



Hirmuisen vähän väkeä, muina päivinä oli paljon enemmän vilinää.
Pariskunta kuvassa on Damian ja Susanne.




Hannoverin omilla Oktoberfesteillä olen käynyt tähän mennessä kolme kertaa, kerran au pairien ja kaksi kertaa muiden tuttujen kanssa. Wikipedian mukaan Hannoverin festit on maailman toiseksi suurimmat Oktoberfestit (yllätys, yllätys) Münchenin jälkeen. Nää onkin tosi kivat, paljon ihmisiä, ruokaa, kojuja, huvipuistolaitteita. Kieputtimet tuntuvat olevan hurjempia, turvattomampia ja kestävät kauemmin kuin Suomessa. Eli paljon parempia! Ja tietysti mitäs muuta täällä on....?
 Ennen lähtöä taisinkin sanoa että, jos jotain opin niin pitämään oluesta ja makkarasta. Toinen puoli on jo totta.



Beck's on hassu juoma, maustettua olutta oikeastaan, tavallisen lisäksi. Green lemon, Gold, Orange ja Lime ovat makuja, joita olen jo maistanut. Kuulostaa oudolta, mutta hyvää, varsinkin kun käpäliinsä ei millään meinaa saada siidereitä. Parissa paikassa on Magnersia ja Crowmooria, mutta en ole niiden, varsinkaan Crowmoorin, fani. Maistettu on myös spriten ja oluen sekoitusta, Alsteria. Hävettää myöntää, mutta siitäkin ihan tykkäsin.


Ärsyttää tälläset lilliputtijuomat!!!



Eilen kävin Herrenhäus Gärtenissä. Tarkoitus oli mennä uuden kaverin kanssa, mutta tulin paikalle myöhässä (noku en vaan löytänyt sitä ratikkapysäkkiä!), ja ei ollut puhelinnumeroa. Hän taas ei voinut soittaa, koska olin antanut väärän suuntanumeron. :) Lähdinpä siis yksin kiertelemään, mutta myöhemmin kävipä ilmi että hän olisi tullut noin vartin mua myöhemmin.
Berggartenissa oli kävelypolkuja, useita penkkejä, huvimajoja, villikukkia, soita, puita (mm 218 vuotta vanha sellainen), oravia, puisto. Lasipuutarhoista löytyi eksoottisia kasveja.
Großer garten oli tosiaan suuuuuuri. Siellä käpyttelin vaikka kuinka kauan. Mm puutarhoja eri aikakausilta, kolme suihkulähdettä ja patsaita. 






Puutarhasta menin Rittelspiel-markkinoille, jotka olivat oikeastaan samanlaiset kuin Turussa järjestettävät Keskiaikaiset markkinat kojuineen ja näyttelijöineen. Plussana oli hieno turnajaisesitys, jossa ritarit kirmasivat toisiaan kohti peitset ojossa. Miinusta taas oli huima kahdeksan euron pääsymaksu. Itse olen kuitenkin nähnyt sellaiset markkinat joka vuosi, joten ei sen suurempaa vaikutusta nämä kinkerit tehneet.


eijo sentään instagramkuva. :)

Pizza Hutin cookie dough- jälkiruoka. 


ps  Tää ei ole mikään alkoholi- tai ruokablogi

keskiviikko 3. lokakuuta 2012

So I heard you like Nutella?



                       Ihan kiva iltapala :)   Vähän turhan pieni paketti kylläkin.


Mainostan Juhista, sopii teemaankin...


                                               
              Kindersuklaan suurena fanina voin olla kiitollinen; täältä löytyy tällaisia herkkuja               joka lähtöön ja tilanteeseen.